torstai 6. kesäkuuta 2013

Tahatonta paljastelua & muut kuulumiset

Kaks ekaa työpäivää takanapäin, ja aamuheräämiset tuntuu nyt jo täydeltä tuskalta. Harvemmin on tullu heräiltyä kello neljä - nukkumaan menty siihen aikaan ehkä useammin! Jotain hienoa niistä varhasista aamuista silti löytyy - lähikaupan piha kerranki niin tyhjänä, että sinne oli uskaltautunu rusakko (joka tietysti säikähti älykääpiötä, joka rupes sitä kuvamaan!). Tie, josta on aina vaikea päästä kääntymään autolla vasemmalle, nyt ihan tyhjänä. Ja auringonnousu Tampereella. Ekana aamuna näitä oli aikaa ihailla, ko bussi tuli perille vartin etuajassa, ja sain siten melkein tunnin kävelyaikaa kilsan matkalle!






Ei tuo siivoaminen oikeastaan hullumpaa hommaa ole. Ehkä tuskasinta siinä on se, ko on koko ajan kiire tehä kaikki, ja kuitekki pitäis ja tekis mieli tehä kaikki kunnolla. Kai sitä oppii nopeammaksi ajan kanssa. Mutta tällä hetkellä olen ilonen, että otin vain osa-aikatyön; näin äkkiseltään noin hektinen työ uuvuttaa kyllä kivasti, etenki ko sitte pitää vielä sompailla tuolta isosta kaupungista takas kotia.

Hommat on ollu tähän asti vielä aikalaila hakusessa, ko taloki on niin iso, että sinne tuppaa eksymään. Eikä mulle ole oikein vieläkään selvillä, mitä aluetta pitäs tarkalleen ruveta tekemään; sitte ko sen saa selville, niin on varmasti helpompi ruveta nopeuttaan sitä aikataulua, ko osa ajasta ei mene sen muisteluun, että missäs sitte ja mitäs.

No, katotaan nyt, tuleeko tästä minun tulevaisuuden ura. Todennäkösesti ei. Mutta tekee sen aikaa ko tekee. Ja onhan se nyt kiva, ko on edes jotain tekemistä, jotain, mitä varten herätä (vaikkaki niin tuskasen varhain). Nyt varsinki ko tuo toinen pääsi kans töihin viime viikolla; yksin neljän seinän sisällä aamusta iltapäivään vois olla aika tuskasta seki jaksaa.

Muuten on menny ihan mukiinmenevästi (mitä lie seki sitte tarkottaa: mikä menee mukiin ja miksi?). Heitin oman talviturkkini eilen, toinen heitti sen jo 24.5. Alkuun oli niiiin kylmää vettä, mutta siihen kyllä tottu nopeasti. Ukkosta on ollu ilmassa, sekä eilen että tänään. Mutta ei pahasti. Ja kuumuudesta en viitti ees alottaa...

Okei, sen verran kuumuudesta, että tuomosen hikisen päivän ja bussilta kotiin kävelemisen jälkeen on pikkusen kuuma, jos on valinnu farkut jalkaan! Niin kuuma, että ne tekee mieli ottaa heti pois kotona... No niinhän mie tein. Harmi vain, että meän talola tehään just sadevesikourujen vaihtoremppaa, ja semmonen työmies seilasi henkilönostimella meän ikkunan taka, ko istuin ilman housuja keittiössä selaamassa reseptikirjaa! Noh, ainakaan se ei heti tippunu siitä nosturistaan, joten kai se selviyty tästä kohtaamisesta... Mörkö piti koko nosturia kamalan epäilyttävänä, eikä uskaltanu mennä syömään, ennen ko se oli poissa.

Eilen sain viimeisteltyä villatakkini. En viittiny sitä edellä mainitusta syystä kuvata päälläni, vaan ihan vain henkarissa.


Pian Salkkareiden maailmaan, tai siis kohta mennään Pihlajakadulle, vai miten se oli... Nyt muuten jyrisee taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti