sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kaikenlaista!

Viikko on taas vierähtäny, eikä bloggailua ole varsinaisesti tapahtunu ollenkaan (jos niin voi ees sanoa....)

Eipä tässä paljoa ole ollu raportoitavaakaan, muuta ko töitä ja pari yksinäistä iltaa, ko miesolento on yöpyny kotipaikassaan, josta on siis noin 40 kilsaa lyhyempi matka sen töihin.

Torstaina shoppailin KappAhlin alesta pari paitaa ja kaulakorun, ko sattu olemaan klubiasiakkaille vielä alehinnoistaki puoleen hintaan. En ehtiny sovittaan, mutta olivat oikean kokosia. En tajua, miten mie taas tein sen: jouduin hölkkäämään kauheata vauhtia bussipysäkille, vaikka olin päättäny, että nyt lähen ajoissa. Jossain siinä 13.05 aikaan tajusin, että se yhden jälkeen lähtevä bussi lähteeki 13.10 eikä 13.15! Noh, onneks se oli vähän myöhässä, koska olin pysäkillä just tasan tuohon lähtöaikaan...

Näppäilin oikein kuviaki uusista vaatteista, vaikka tukka ja naama on sen näkösiä, ko työpäivän jälkeen voi ollakki, ja kuvakulmat on hassuja, koska itte on aika vaikea ottaa ittestä kuvia. Housutki on vielä numeroa liian isot! Ei mene hyvin...

Toppi olis voinu olla läpinäkymättömämpi. Se paljasti myös vatsamakkarat ikävästi, joten ehkä pidän tätä leggingsien kanssa, jollon makkarat on "tasasemmat". Tuo väri on oikein ehkä ekassa kuvassa; semmonen persikkainen (mikä ei ole ollenkaan minua, mutta koska sopivampaa väriä ei ollu, päätin heittäytyä hurjaksi!).

Näytän ehkä hiukan mielipuoliselta tuossa ekassa kuvassa! Tämä koru on vanha, ja siitä näkee, kuinka rähjääntyny se jo on. Muistuttaa niistä ajoista, ko vielä harrastelin kitaransoittoa...

Pohjosen kotona siivoilin vaatekkaappiani, ja löysin sieltä erään villapaidan. Olen sen neulonu varmaan lukioaikoina (koska Tiinalla on olemassa tästä neulomisprosessista kuvatodisteita). Se oli oikeinki sopiva minun pääle, ja nappasin sen mukaani, että tulee käyttöön. Joustinneule kauluksessa oli melko tiukasti päätelty, ja mietin, että ehkä sen vois purkaa ja neuloa uudelleen, vaikka eri väristä. Malli on muuten tosi kiva, vaikka teinki sen eri langalla kuin ohjeessa oli mainuttu (lankana siis 7 veljestä). Ohjeenki jopa löysin, olen sen käsin kirjottanu ruutupaperille, enkä muista mistä. Ilmeisesti ei ollu kopsukonetta/tulostinta sillon! Voisin ehkä tehdä jossain vaiheessa uuden, siitä oikeasta (tai saman vahvusesta) langasta.


Mulla oli meininki tehä välikäsityönä lautanauhasta kirjanmerkki semmosista langoista, joita mulle on jääny Peräpohjolan kansallispuvun huivista. Huivin tein koulun kulttuurilähtösen valmistamisen näyttöä varten. Eihän tuosta lautanauhasta mitään sitte tullu. Ensin en meinannu saada loimea luotua, koska langat oli vyyhdeillä ja suunnilleen ompelulangan vahvusina ne takerteli koko ajan. Sitte lopulta sain loimen laudoille, ja vain huomatakseni, että minun puutyökurssilla tekemät laudat oli ihan kakat. En ollu niitä jaksanu vissin hioa tarpeeks, koska langat takerteli vanerin repaleisiin viiluihin, eikä ne oikein kääntynykään sujuvasti. Noh, jos sitä Toikalta tilais sitte kalliilla kunnon laudat...

Nätti huivi, mutta työtä riitti aikoinaan siinäki! Jaiks!

Eilinen meni Vammalassa (jota en miekään voi sanoa Sastamalaksi, vaikka se semmonen nykyään on). Käytiin ensin miesolennon ja anopin kans torilla, jossa oli joku tapahtuma. Sielä oli myös muun muassa Timo Soini ja Ben Zyskowicz (jonka nimen kirjotusasu oli tarkistettava Wikipediasta). Jälkimmäistä en kyllä ees nähny, mutta muut seuralaiseni vakuutti, että kyllä se sielä oli. Ostin herneitä litran, mutta sain varmaan kaks (se myyjä vissin halus eroon niistä). En tiä, jaksano mie syä ne kaikki, ennen ko menee pahaksi!



Sen jälkeen kotiuduttiin anoppilaan, jossa muun muassa saunottiin ja rupateltiin. Rontti-kissalta poistettiin erittäin ammattimaisin ottein punkki, eikä se (kissa) vastustellu yhtään, vaikka se varmaan sattu. Ehkä se on niin fiksu, että tajus, että me vain autetaan sitä. Koira sen sijaan keskitty erilaisten tavaroiden tuhoamiseen...


Kivikissa oli ilmestyny pihalle. En muistanu kysyä, kuka sen on tehny. Tuo kaljatölkin klipsuista tehty koru on Hetalta (kiitti!!). Vanha kissaherra oli tyytyväinen huomiosta, jonka se varasti koiralta. Huomaa kengät pöydällä; syyn löydät edellisestä kuvasarjasta.

Tänään heräsin jo seittemältä, mikä seki alkaa tuntua jo kamalan myöhäseltä, ko viikolla herää neljältä. Näköjään sain tuhlattua tämän blogin kirjottamiseen yli tunnin, eli hienosti käytetty aamu! Ehkä seuraavaksi aamupalaa...

Niin, oli melkein unohtua. Nykyaikaistuin viimein myös ruokarintamalla ettimällä bussimatkalla päivällisreseptin kännykällä. Ei siis millään älypuhelimella, vaan ihan perus kännyllä, jossa on näppäimet ja postimerkin kokonen ruutu. Hyvin onnistu! Se resepti oli karppausfoorumilta, mutta muuttelin siitä omanlaiseni, ja semmosen, että miesolentoki pysty syömään (vaikka edelleen se vihaa noita kasviksia...)

Kasvis-jauhelihalaatikko


400 g             jauhelihaa
140 g             pekonia
200 g             pakaste-keittojuureksia
300-350 g         vihannessekoitusta (otin Amerikan kasviksia, koska herneet on nou nou miesolennolle!)
1                 sipuli
2                 tomaattia
n. 4 dl           kuohukermaa
3                 munaa
mustapippuria, suolaa
voita ja/tai öljyä

Pinnalle:         juustoraastetta maun mukaan

Hienonna sipuli ja kuullota sitä hetki paistinpannulla runsaassa voissa tai öljyssä. Lisää jauheliha. Suikaloi pekoni ja kuutioi tomaatit, ja lisää ne pannulle, kun jauheliha on melkein kokonaan ruskistunut, ja anna ruskistua loppuun. Mausta seos rouhitulla tai hienonnetulla mustapippurilla.

Voitele tai öljyä korkeareunainen uunivuoka (itse tykkään öljytä, koska sen saa levitettyä helposti munasutilla!). Kaada juurekset ja vihannekset kylminä vuokaan ja sekoittele. Lisää jauhelihaseos ja sekoita kunnolla.

Valmista "munakerma": Riko munat erilliseen astiaan ja sekoita niiden rakenne rikki. Lisää kerma ja suola ja sekoita hyvin. Kaada seos vuokaan tasaisesti.

Paista uunissa 225-asteessa noin puoli tuntia, lisää sitten juustoraastetta haluamasi määrä, ja paista vielä 10-15 minuuttia (kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä).

On hyvää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti