...

Keskellä kukkien ja korkeitten puitten
missä aurinko paistaa aina
Orvokit ja perennat kukkii,
vaikkei siellä koskaan sada

Seassa sokeri-kaneliherkkujen,
jotka ollenkaan eivät lihota
Yllä maallisten murheitten,
eikä mitään paikkaa enää kolota

Siellä mun mummoni leetapitkoa leipoo,
tuttu tuoksu uunista kohoaa
Nyt on mummolla kaikki hyvin,
ja levon aika on koittanut

Ja kerran koittaa myöskin se päivä,
kun minunkin iltani viimein hiipuu
Saan mummon luokse käydä taas
ja pitkopullaa maistaa

Mummo-rakkaalle, joka lähti eilen.
Nuku hyvin.

Sataa sataa ropisee, piripiripom!

Nyt on jääny tämä blogi kyllä aika vähälle huomiolle, mutta koska mie lupasin, että tällä kertaa en jätä tätä kesken niinku aikasemmin, niin kirjotetaan nyt jotain sitte!

Olen nyt tehny töissä viimein ihan kokoaikasia työpäiviä, maanantaina jopa ylitöitä, ja loppuviikosta olin niin puhki, etten ole jaksanu muuta tehä ko lojua sohvala. En kyllä ymmärrä, miten jotku pystyy muka käymään töissä koko päivän ja vielä hoitamaan lapsia, tiskaamaan, peseen pyykkiä tai siivoamaan! Hyvä jos ne tiskit ja pyykit saa hoidettua, ko niitä kuitekki tarvii...

No okei, olen mie ehtiny käydä myös lankaostoksilla. Koskikeskuksen CityTokmannissa on edelleen Novitan lankoja tarjouksessa, ja tiistaina käväsin vilkaseen niitä taas. Ostin sitte kaikki mustat Pikkusiskot, mitä oli jäljellä, ja pari kerää grafiitin harmaata. Ehkä teen niistä ainaki sukat ittelleni, ja kenties huivin. Ei ne lankaostokset siinä kuitenkaan ollu... Juuri, ko olin lähössä Koskarista, huomasin, että ulkona sataa kaatamalla, eikä mulla tietenkään ollu sateenvarjoa mukana. En viitti kantaa sitä meän ainoaa, joka ei ole kokoontaitettava - hyvä kyllä muuten.

Noh, palasin sitte Tokmannille, aikomuksena ostaa sieltä kokoontaitettava sateenvarjo. Sitä ettiessäni huomasin, että sielä oli myös tarjouksessa Novitan Rose-langan kevään ihania värejä, sekä Nallea ihanan keltasena ja vihreänä. Päätin kuitekki, että mietin kotona, tarvinko niitä mihinkään. Sateenvarjoki löyty lopulta, mutta ko viimein astuin Koskarista ulos, niin aurinkohan paisto ko viimistä päivää!

Keskiviikkoaamuna kiitin itteäni sen sateenvarjon ostamisesta, sillä sillon sato vettä tasaseen tahtiin. Oli kerranki ihana kävellä sateessa, ko oli just oikeat varusteet päällä: laitoin minun rakkaat gore tex-tennarit jalkaan ja päälle takin, jonka sain lehtitilauksen kylkiäisenä. Kyseessä on softshell-takki, joka on käsitelty nanohiukkasilla siten, että se on likaa, vettä ja hajua hylkivä. Ja oli se kyllä mukava päälä, vaikka sateenvarjo pysäyttiki suurimman osan vedestä. Keskiviikkona satoki sitte koko päivän, mutta mieltä ylensi se, että ostin lopulta Rose-langat villatakkiin, ja lisäks vähän Wool-lankaa ja sitä Nallea...

Kuva Novitan sivuilta, Salmiakkiruutuinen jakku. Suunnittelin tekeväni takin siten, että pääväri olis luonnonvalkonen, ruudut olis keväänvihreät ja mintun väriset (tuo minttu kyllä näyttää minusta enemmän turkoosilta), ja raidat olis mustat.

Kotiin kannoin siis kunnon lankasäkin, ja päätin saman tien lähteä vielä käymään kirpparilla, josta en saanu viime viikolla varattua sitä pöytää, ko piti jäädä miettiin, haluanko sen samana päivänä jo. Tällä kertaa varasin sen viikonlopusta (eli eilisestä) alkaen. Polkasin kirpparille pyörällä, joten sateenvarjo sai jäädä kotiin. Sen sijaan nappasin hyllyltä miesolennolle ostetun Suomileijonalippiksen, jottei silmälaseihin kovasti satais vettä, ja näytin varmaan oikein kunnon suomijuntilta! Pöytä tuli varattua, ja eilen käytiin se täyttämässä heti aamusta. Peukut pystyyn, että tällä kertaa päästäis ainaki suurimmasta osasta roinaa eroon!

Kirjotin viimeks noista keskeneräsistä töistäni, ja löysin niitä yhen lisää: nimittäin lapaset harmaista Nallelangan jämistä. Muistin ne tuossa torstai-perjantain aikana, ko käsiä paleli jo pikkusen aamuyöstä bussille kävellessä, ja neuloin niitä eteenpäin. Nyt toisesta puuttuu enää peukalo.

Tuohon Swallotail Shawliin, josta on ollu puhetta, on tullu myös päivitystä. Viimeksihän uhkasin jo, että se ois kohta valmis... No, totesin, että olen tehny sen niin pienillä puikoilla, että siitä tulis kokoa pieni lapsi, joten päätin purkaa sen, ja vaihdoin pari numeroa isompiin puikkoihin. Se on nyt hyvällä mallilla, vaikkei pitsikuvio niin hyvin nyt näykään. Siihen varmaan auttaa venytys sitte ko tuo on viimein valmis...





Sade on nyt ollu tämän postauksen teema, joten jatketaan sillä. Eilen illala tultiin kotiin miesolennon porukoilta ja ruvettiin katteleen telkkaria. Ei aikaakaan, ko kaatosade rupes huuhteleen ulkomaailmaa oikein kunnolla. Eipä siinä mitään, mutta sitte rupes kuulumaan tipottavaa ääntä, ja tajuttiin, että ikkunalaudalle tippuu vettä! Todettiin, että ikkunankarmin yläosasta valu jonku verran sadevettä (ei onneks paljoa, se loppu aika pian sen jälkeen ko se huomattiin). Parvekkeelle kuitekki tuli vielä enemmän vettä, ja sielä oli matossa jo iso märkä läntti! Pääteltiin, että sitä tulee seinäelementin sisältä, koska se alko ikkunankarmin yläosasta (jossa oli betonissa kapea halkeama). Heittelin sitte sanomalehtiä lattialle, ja vaihtaessani niitä samana iltana ne oli likomärkiä. Huoltopäivystyksestä todettiin, että minkäs he sateelle mahtaa, ja vihjattiin, että pitäs soittaa maanantaina kiinteistöyhtiöön.

Aamulla totesin, ettei sitä vettä yön aikana ole ainakaan sen enempää tullu sisäle eikä parvekkeele, mutta täytyyhän tuo hoitaa silti kuntoon. Pelkään, että millanen remppa siitä syntyy; mahtaako pelkkä katon tilkitseminen auttaa...

Loppukevennys: Viime viikonloppuna käytiin kylässä miesolennon kaverin porukoitten kotona, jossa pojat vietti poikien iltaa, ja me naisihmiset muun muassa poimittiin vadelmia ja säilöttiin yrttejä. Perheen äiti toi sitälle tämmösiä outoja juttuja (en tiä, pitäskö niitä kutsua hedelmiksi vai vihanneksiksi), jotka on kuulemma sitruunakurkkuja. Oli tosi outoa syödä tuota: se oli kovakuorinen ja näytti ihan hedelmältä, mutta maku oli presis sama ko tuorekurkussa! Todella hämmentävää!

Keskeneräisyys on kaunista!

HUOH! Taas yks viikko takanapäin, ja vaikka töissä onki ollu nyt lyhyempiä päiviä, koska olen tehny hommia erään tänään viimistä päivää työskennelleen tyttösen kans, niin silti tuntuu, että työt on haukannu suurimman osan koko viikosta. Ehkä se johtuu siitä, että töitten jälkeen on niin väsyny olo, ettei paljoa muuta jaksa ko lojua. Ja tietysti tehä käsitöitä!

Käsitöistä puheen ollen ja niitä mielessä pitäen ajattelin julkasta listan kaikista niistä töistä, jotka mulla on tällä hetkellä kesken. Niitä on nyt kertyny... Aina vain tekee mieli alottaa joku uus, ja niinhän ne aiemmat sitte jää... Tosin olen kyllä aika hyvin tehny niitä lomittain, eli kyllä ne jossain vaiheessa valmiiksi tulee. (That's a promise!)

Raidalliset villasukat

 

Alotin nämä jo Lapissa ollessani, ja niitä on tullu tehtyä iltapuhteena aina, ko muut hommat on tuntunu liian aivoja vaativilta. Varret vaan kasvaa, ja niistä tulee niin pitkät ko lankaa riittää!

Pitsikoriste

 

Tämän koristenauhan olis siis tarkotus tulla ommelluksi minun aiemmin mainitsemaan tilkkupussilakanaan, joka seki on edelleen kappaleina... Mutta pitsiäki tarvis vielä semmosen pari metriä, että ehkä tämä on pitempi projekti!

Lapaset Novitan ja Yhteishyvän kilpailuun

Kuvaa en voi näistä laittaa, ettei ideaa varasteta (ihan ko se oliskaan niin hyvä...). Sanotaan, että niistä tulee sellaset terran väriset ja väljät. Ja jotain kuviotaki... Toinen on peukaloa vaille valmis!

Valoryijy

Yhteen väliin minun entisessä työpaikassa Toimintakeskus Väliasemalla tehtiin näitä paperinaruryijyjä ihan pirusti. Mieki tein muutaman - pääasiassa tilaustöinä muille, mutta myös ittelleni. Seinältä löytyy musta, jossa on siellä täällä värillisiä paperinarusuiroja. Tästä olis tarkotus tulla vaakatasoon nukitettu ryijy erään sängyn päätyyn, mutta se täyttää keskeneräsyydessään varmaan kohta jo kolme vuotta. Yks pitkäikäsimmistä projekteistani!

Swallotail Shawl

Tästä laitoin alkutekijöistä kuvaa edelliseen postaukseen, mutten viittiny nyt kaivaa sitä esiin. Huvin on oikeastaan jo aika lähelle valmis, muut työt on vaan kiinnostanu taas välissä.

Sammakko-avaimenperä

Uusin Suuri Käsityö-lehti tipahti postiluukusta eilen, ja sieltä löyty tämmösen kaverin ohje. Yleensä mie en tykkää tämmösistä turhakkeista, mutta olipa pakko silti tehä sammakkoprinssi, ko sattu olemaan tuomosia jämälankojaki. Silmät siltä vielä puuttuu - pitäs ostaa semmoset heilurijutut. Ja tietekki se avainlenkki vielä. Ehkä pistän tämän sitte reppuun roikkumaan.

Tilkkutyö

Kävin pitkästä aikaa kirpparilla tässä (tarkotuksena varata pöytä, jota en sittenkään tehny vielä), ja ostin sieltä vyyhdillä olevaa lankaa. Tuoksun perusteella tiesin, että langassa on villaa, mutta en ollu varma, onko se täysvillaa. Tuntu ei ollu kovin villanen... Lanka oli siis valkosta, ja miepä käytin sitte nuita Kool Aid-mehutiivistejauheita, joita ostin toissa vuonna käsityömessuilta, ja värjäilin langat kattilassa. Ostin sillon Muksuaitan kojusta, ja sen verkkokaupasta voi noita jauhepusseja ostaa myös.

Noh, langan säikeistä puolet oli villaa, puolet jotain muuta - eli siitä tuli sellasta meleerattua, ko värjäs. Värjäsin kolme vyyhtiä vihreäksi (josta tykkään), ja koska sitä ei ollu enenpää, niin kahesta muusta vyyhdistä tuli keltanen ja oranssinsävynen. Alkuun en osannu päättää, mitä näistä teen. Vaatteeksi ne olis varmaan yhessä riittäny, mutta en ite osaa pitää noin haaleanvaaleita sävyjä.

Lopulta päädyin siihen ratkasuun, että nämä kaikki on saatava yhteen työhön, joka olis jonkulainen tilkkutyö. Riitti ne sitte peittoon tai tyynynpäällisiin, tai mitä tässä nyt keksii... Tilkun mallia piti kans pohtia tarkkaan, kunnes mallikansiotani selaillessa törmäsin taas pitkästä aikaa dominotilkkuihin, ja se oli siinä! Noh, aika alussahan tuo systeemi vielä on...

KUKKAro

Tässä uusin lisäys keskeneräsiin - jonka tosin toivon saavani pian valmiiksi. Olen siis jo jonku aikaa halunnu tehä kukkaron pikkukolikoille, mutten ole saanu sen kummempaa inspistä. Kävin sitte Koskikeskuksessa Merletto-kaupassa, ja tarkotus oli ostaa neulontahommiin näkymätöntä joustavaa lankaa joustimeen, mutta sieltä tarttuki lisäksi mukaan tuomonen ihana kukkaronkehys, jossa on sydämet nipsuttimina!

Seuraava mietintämyssyn paikka oli se, millasen kukkaron teen. Aikomus oli alun perin neuloa se, mutta tuota sammakkoa tehdessäni hoksasin, että virkkauski on ihan kivaa (en silti pidä siitä yhtä paljon ko neulomisesta). Ja siinähän mulla oli niitä virkkauslankojaki... Selailin kirjani ja mappini, mutta sopivaa mallia ei löytyny. En tietenkään halunnu mitään isoreikästä, ettei sentit putoile ulos!

Google tuli jälleen avuksi, ja sieltä löysin blogin, jossa oli tämmösen KUKKAron ohje. Yleensä en tykkää kukkasista, mutta nyt se jotenki nappas. Tässä on siis pohjana afrikkalainen kukka, joka on suosittu tilkkutöissä. Tein omani tuon ison KUKKAron ohjeella 7. krs:een asti, ja sitten improvisoin omaan kehykseeni sopivaksi. Tein yhden kerroksen sen jälkeen näin: 2 ps, 1 kjs, 3 ks, (1 ks, 1 kjs, 1 ks) kulmaan, 1 kjs, 3 p, 1 kjs, 5 pp, 3 kjs, (1 ks, 1 kjs, 1 ks) kulmaan, 3 ks, 2 ps.

Ompelin jo valmiin puoliskon kehykseen, koska ajattelin, että on helpompi virkata sitten kiinteillä silmukoilla kappaleitten alaosat yhteen, ko ei tarvi mittailla, miten pitkältä matkalta ne kiinnitetään.

Unohtamatta...

Ja kuten ostos-tv:llä niin usein luvataan, niin eipä tässä vielä kaikki! Hyllyssä oottaa vino pino erilaisia töitä, jotka pitäs päätellä. Pääasiassa lapasia ja villasukkia, mutta mistä sitä tietää, mitä sieltä löytää, jos kaivelee??

Huh. Parempi vaan ko nautiskelee, eikä murehdi kaikkea mikä on kesken!

Von Guggelböön kahvilassa

Särkänniemi katsastettu ensimmäistä kertaa! Hieno paikka oli, vaikka oliski ollu ehkä järkevintä mennä arkipäivänä, ettei olis joutunu jonotteleen niin kovasti joka paikkaan. Mukana oli pohjosen vahvistukset Heta ja Juho, jotka lomaili Tampereella.

Kaikenlaisia pelottavia laitteita riitti joka sormele, mutta kyllä Koiramäki oli silti kaikista kivoin paikka. Se oli ihana pieni kylä, jossa oli kaikenkarvasia elukoita, ja jopa oma hautausmaa! Kunnaksen kirjojen kuvitusten mukaan kylään oli ripoteltu kivoja yksityiskohtia paikkoihin, joihin ei välttämättä hoksaa ees kattoa...

Saatiin me lopulta Hetan kans maha sekasin muutamassa "kesymmässä" laitteessa, ja ääniki meinas lähteä. Aika kulu hurjan nopeasti, ja olis ollu kiva olla pitempäänki!

Särkänniemessä tais olla rakkautta ilmassa, ainaki näistä otuksista päätellen...

Ehkä seuraavalla kerrala uskaltais käydä vielä hurjemmissaki laitteissa... Mutta Koskiseikkailuun en kyllä mene enää heti ensimmäisenä! "Ei siinä kastu yhtään...." Kiitos vain, Heta!

Sitte muita kuulumisia: Uhkailin varmaan viime postauksessa meneväni siihen Keskustorin maailmanpyörään, ja keskiviikkona toteutin uhkaukseni, koska sattu sopivasti olemaan Pirkanmaan Osuuskaupan omistajapäivät, ja kierroksesta sai alennusta. Tulihan siinä vähän lapsellinen olo, etenki ko jonossa oli edessä ja takana pikkupoikia, joila oli samanlaiset Angry Birds-lippikset. Siinä vaiheessa päätin, että en haluakaan semmosta Apsi-apina-ilmapalloa, joita ABC:n teltassa jaettiin... Mutta hienot oli maisemat, tosin eilen neki kalpeni Näsinneulan maisemien rinnalla.

 

Hurahdin myös ostamaan lankaa taas, vaikka olin päättäny, että entisiä käyttäsin ensin pois... Tarkotus oli ostaa vain vähän Nallea, että saisin tehtyä äitille kuviolliset sukat, joihin tulis lisäksi minun huivikilpailun palkintolankaa, uutta Nalle Taikaa. Lisäksi piti ostaa kerä mustaa 7 veikkaa, että voisin tehä ittelle samanlaiset lapaset, joilla aion osallistua tulevaan lapaskilpailuun, kilpakintaat on ruskeat. Niinhän siinä sitte kävi, että Nallea ei löytyny oikeaa sävyä, ja enhän mie 7 veikkaan tyytyny, koska Koskarin CityTokmannissa oli Novitan ohuenohut Pikkusisko tarjouksessa! Ostin sitä sitte mustana ja vaaleanpunasena, joista jälkimmäisestä aloin heti neulomaan huivia erääksi synttärilahjaksi. Mustasta teen ehkä huivin ittelleni, tai jotain muuta... Tuo huvin malli on muuten Raverlyssä suosittu Swallotail Shawl, johon löytyy ohje PDF:nä. Ohje on englanniksi, mutta Marjut Katajala on tehny loistavan neulesanaston, jolla tuostaki ohjeesta varmasti selviää! Ja jos osaa lukea pitsineulemallia, niin paljoa ei tarvi ees kirjallista ohjetta vilkasta.