Kässykuulumiset

Minun piti oikeastaan jo lähteä tuone ulos nauttimaan tästä ihanasta auringonpaisteesta (toivoen, että olis jo vähän lämpimämpi keli), mutta päätinki istua vielä hetken kertomassa muun muassa käsityökuulumisistani. Kuten niin tavallista viime aikoina, kameraa en ole saanu kaivettua ulos pussistaan ollenkaan, ja nytki tein sen hätäpäissäni just äsken: pitäähän sitä nyt jotain olla kuvattuna, ettei tämä menis pelkäksi lässytykseksi!

Niinku pari postausta sitte mainittinki, niin yksi oma vauvaneule on tällä hetkellä puikoilla, ja se on tuollainen raidallinen haalari. Malli on Novitalta, mutta lanka on Dropsin alpakkaa, jota hamstrailin loppuvuodesta Neulojien yössä ja Tampereen Kädentaitomessuilla. Raidotus on mallia "suunnitellaan kun tehdään", ja ainaki pitäs vielä tummanvihreä lanka tuohon soppaan lisätä.

Vauvakuulumisista sen verran, että nyt on edetty ekaan lääkärikäyntiin asti, ja olen kuulemma oikein hyvässä ja pirteässä kunnossa. Mikä on tietysti kiva kuulla. Oli myös kiva, ettei hoitaja tai lääkäri ruvennu saarnaamaan tästä minun ruokavaliosta, joka Finelin laskurin avulla arvioituna on edelleen aika vähähiilarinen - hiilareita tuli laskurin mukaan noin 100 g päivässä, vaikka kuvittelin sen olevan jo paljon enemmän, ja lisäks kaikki vitamiini- ja kivennäisaineluvutki oli hyvällä mallilla.

Toinen vauvaneule on tuollanen konttineuleinen versio, joka tullee lahjaksi eräälle kesällä syntyvälle pikkuselle. Tätä olen nyt eniten tehny viime aikoina, koska tuo konttineule on samalla helppoa, mutta kuitekki ajatusta vaativaa. Lankana on Novitan Pretty Baby, ja tuo kyseinen malli taitaa olla jostain vanhasta Moda-lehdestä, eri langalla toki.

Olen myös virkkaillu - en tosin ihan viime päivinä - ja nyt on semmonen 2,5 metriä tuota pitsiä tehtynä, toista reunaa myöten valmiina! Sehän tulee tietysti siihen pussilakanaan, joka on niin ahkerasti ollu mulla mielessä viime kesästä asti... Noh, tällä hetkellä en tosin vois ees tuota hirveästi tehä, koska taustakangas puuttuu, ja sen pitäs olla tuplaleveää, mustaa lakanakangasta, jota ei tunnu ihan joka kaupasta löytyvän. Kangastukusta löyty, mutta oli tilapäisesti loppu - tähän asti! Tässä samalapa huomasin, että sitä on nyt tullu. Eli tilausta sinne seuraavaks...

Tuon pitsin malli on ihan omasta päästä, enkä tiä, tehdäänkö tuo kuvio oikeasti ihan noin. Mutta tarpeeksi hyvältä se mulle näyttää! Nyt pitäs toivoa, että tuo höskä kutistuis kastellessa tasan 20 senttiä pituudesta, niin ei tarvi sitä sitte ommellessa alkaa leikkeleen...

Kissa on ollu hyvänä seurana - tai joskus jopa pahana - ko touhuilen täälä yksikseni. Se tykkää erityisesti makoilla pöydällä, ko aurinko paistaa sen pyllyyn. Olis tässä toisaalta hinku tehä jotain kämpän ulkopuolellaki, mutta eipä nuita vaihtoehtoja oikein tässä tarpeeks lähellä ole. Sitä lähihoitajahommaa olen miettiny, ja todennu, että ehkä en kumminkaan siihen sovellu. Luin jostain kuvaavan artikkelin kolmesta lähihoitajasta, ja tajusin, että se vaatii aikamoista sitoutumista ja kiinnostusta. Jotenki sain sellasen kuvan, että ainaki näille haastatelluille se on enenmmänki kutsumus ko ammatti, ja vaikkei asia näin oliskaan ihan joka ikisen lähihoitajan kohdalla, niin ei siihen varmastikaan kannata lähteä linjalla "no mie vähän kokeilen, millasta tää on". Muutekki tuntuu, että sille alalle on melkein mahdoton päästä nyt opiskelemaan, joten en kyllä ymmärrä, miksi minua niin kovasti sinne koitettiin saada sielä nuorten uravalmennuksessa...

Laitoin hakemusta yhteen osa-aikaseen kesätyöhön, mutta pitäs varmaan ruveta oikein miettimään, mitä paikkoja tässä kävely/pyörämatkan päässä olis tarjolla. Ja mihin tällä selälä pystyy... Siitäpä puheen ollen, nyt on aika nousta istumasta, koska muuten en varmaan ikinä pääse enää ylös. Aurinkoisia päiviä kaikille!